PISA-tutkimus: Lukutaito Saksassa laskee

480 pistettä. Niin vähän kuin koskaan aiemmin PISA-mittausten alkamisesta vuonna 2000.

Joulukuussa 2023 OECD julkaisi PISA 2022:n tulokset. Saksalle tulos lukutaidon alueella oli pettymys: 480 pistettä, lasku 18 pisteellä verrattuna vuoteen 2018. Tämä sijoittaa Saksan vain hieman OECD:n keskiarvon 476 pisteen yläpuolelle.

Mutta mitä on näiden lukujen takana? Ja mitä ne merkitsevät perheille, opettajille ja kouluille?

Mitä luvut konkreettisesti osoittavat

26 prosenttia testatuista 15-vuotiaista Saksassa eivät saavuta edes taitotasoa II. Tämä tarkoittaa, että yli joka neljäs nuori ei osaa lukea yksinkertaista tekstiä ymmärtäen. Tietojen yhdistäminen, johtopäätösten tekeminen, argumentaation seuraaminen: kaikki tämä on näille nuorille vaikeaa.

Vertailun vuoksi: vuonna 2015 Saksan lukutaidon arvo oli vielä 509 pistettä, huomattavasti OECD:n keskiarvon yläpuolella. Lasku 29 pisteellä seitsemän vuoden aikana on yksi Länsi-Euroopan jyrkimmistä.

Saksa ei ole yksin

Lukutaidon heikkeneminen ei ole puhtaasti saksalainen ilmiö. Melkein kaikki Länsi-Euroopan maat menettävät pisteitä, jotkut jopa paljon enemmän.

Lähde: OECD PISA 2022 Results Volume I, OECD Education GPS

Alankomaat kokivat suurimman laskun 26 pistettä vuodesta 2018 lähtien. Ranska menetti 19 pistettä, Belgia 14. Irlanti ja Viro puolestaan pysyvät huomattavan vakaaina: molemmat maat ovat säilyttäneet asemansa yli 510 pisteen usean vuoden ajan.

Tämä osoittaa, että lasku on rakenteellinen ja vaikuttaa koko Länsi-Euroopan alueeseen. Mutta se ei ole väistämätöntä.

Kolme syytä, jotka vahvistavat toisiaan

Suorituskyvyn laskulla ei ole yhtä syytä, vaan useita, jotka vahvistavat toisiaan.

Yhteiskunnallinen kuilu kasvaa

Lukutaidon riippuvuus vanhempien sosioekonomisesta taustasta on Saksassa erityisen ilmeistä. Parhaasti menestyvät 25 prosenttia opiskelijoista ohittavat heikoimmat 25 prosenttia 113 pisteellä. Vuonna 2009 tämä ero oli vain 104 pistettä (OECD Country Note Germany).

Nuoret, joilla on maahanmuuttotausta, saavat keskimäärin 67 pistettä heikompia tuloksia kuin nuoret ilman sitä. Mutta tämä ei johdu itse maahanmuuttotaustasta: PISA:n kirjoittajat selittävät eron osittain sillä, että maahanmuuttotaustaiset perheet ovat usein sosioekonomisesti epäsuotuisassa asemassa (PISA 2022 Zusammenfassung, TU München).

Pandemia pahensi olemassa olevaa

Pandemia ei aiheuttanut laskua, mutta kiihdytti sitä. Saksassa etäopetus tapahtui paljon harvemmin digitaalisten laitteiden kautta kuin OECD:n keskimäärin, mutta paljon useammin painettuja materiaaleja itseopiskelua varten. Lapsille kotitalouksissa, joissa oli vähän lukemisen kannustinta, tämä lähestymistapa oli erityisen vahingollinen.

Lukeminen kilpailee uuden median kanssa

JIM-tutkimuksen 2025 mukaan 91 prosenttia nuorista käyttää tekoälyyn perustuvia työkaluja pääasiallisena hakuvälineenä. Lukeminen aktiivisena, jatkuvana toimintana menettää tilaa passiiviselle kulutukselle. Tämä ei ole moraalinen tuomio, vaan siirtymä, jota koulujen ja perheiden on hallittava tietoisesti.

Mitä IGLU-tutkimus täydentää

Negatiivinen trendi ei käynnisty ainoastaan 15-vuotiaiden kanssa. IGLU 2021:n tutkimus osoittaa, että jo 25 prosenttia neljännen luokan opiskelijoista ei saavuta lukemisen vähimmäistasoa. Keskiarvo putosi 548 pisteestä (2006) 524 pisteeseen (2021) (McElvany et al., IGLU 2021).

Parhaillaan käydään IGLU 2026:n tutkimusta, jota johtaa prof. Nele McElvany TU Dortmundissa. Näkyvät tuloksista, onko vuoden 2021 jälkeen toteutetuilla toimilla ollut vaikutusta (News4teachers, toukokuu 2026).

Mitä jo tapahtuu

Seuraava PISA-kierros on myös päättynyt: PISA 2025 toteutettiin keväällä 2025, tulokset julkaistaan 8. syyskuuta 2026. Silloin tiedämme, onko laskutrendi hidastuneet vai jatkaa kiihtyä.

Katsottu vielä pidemmälle tulevaisuuteen, PISA 2029 palauttaa lukemisen pääalueeksi ja testaa ensimmäistä kertaa myös media- ja tekoälypätevyyttä (MAIL) omana alueena. OECD myöntää näin, että lukutaitoa ja kriittistä suhtautumista tekoälyn luomaan sisältöön ei voi enää käsitellä erillään.

Mitä Irlanti ja Viro tekevät eri tavalla

Irlanti (516 pistettä) ja Viro (511 pistettä) osoittavat, että vakaa lukutaito on mahdollista jopa pandemian olosuhteissa. Molemmat maat ovat vuosia sijoittaneet systemaattisesti varhaisen lukemisen edistämiseen ja käyttävät yksilöllistettyjä materiaaleja, jotka on sovitettu kunkin lapsen lukutasolle.

Tämä ei ole sattuma. Se on tietoisten koulutuspoliittisten päätösten tulos.

Luvut osoittavat, että lukutaito ei laske, koska lapset olisivat vähemmän kyvykkäät. Se laskee, koska lukeminen saa vähemmän tilaa lasten päivittäisessä elämässä. Se, joka palauttaa tämän tilan, muuttaa käyrää.

Mitä voit tehdä

Suurten lukujen takana ovat konkreettiset lapset, jotka lukevat tai eivät lue joka päivä. Kolme asiaa, jotka todella auttavat:

Vanhemmille: 10 minuuttia päivittäistä lukemista, jossa lapsesi valitsee aiheen, auttaa enemmän kuin tunti pakotettua lukemista viikonloppuna. Kiinnostus voittaa velvollisuuden.

Opettajille: Differentiointi on avain. Jos kaksitoista lasta istuu kahdellatoista eri lukutasolla, jokainen tarvitsee materiaalia, joka vastaa hänen tasoaan. Ei yhtä tekstiä kaikille.

Koulun johtajille: Startchancen-ohjelma tarjoaa konkreettista rahoitusta. Tarkista, oikeutettu koulusi osallistumiseen, ja käytä sosiaalipedagogisia resursseja kohdennettuun lukemisen edistämiseen.

Juuri tässä tulee MichMatz ReadMe: sovellus, joka mukauttaa tarinoita kunkin lapsen kiinnostuksiin ja lukutasoon. Opettajat säilyttävät kontrollin aiheen, vaikeuden ja kielen yli. Lapset saavat tekstejä, joita he todella haluavat lukea.

Lukutaito ei ole kohtalo. Se on päätös, jonka voimme tehdä joka päivä.

MichMatz-tiimi